Juho Kuosmasen Salaviinanpolttajat herättää henkiin palan Suomen elokuvahistoriaa


Juho Kuosmanen on viimeisen vuoden ajan ollut yksi Suomen puhutuimpia elokuvantekijöitä. Vuosi sitten hänen ensimmäinen pitkä elokuvansa Hymyilevä mies voitti Cannesin Un Certain Regard –palkinnon. Sen jälkeen elokuva on saanut monia palkintoja ja vienyt katsojien sydämet ympäri maailman. Menneenä viikonloppuna Kuosmasen uusi elokuva Salaviinanpolttajat sai ensi-iltansa Tampereella Loud Silents –festivaaleilla. Tällä kertaa luvassa on monin tavoin erikoinen elokuva: filmille mustavalkoisena kuvattu mykkäelokuva herättää eloon Suomen kaikkien aikojen ensimmäisen, jälkipolville säilymättömän elokuvan 110 vuoden takaa.

Ennen ensi-iltaa Tampereen Pyynikkisalin aula täyttyi innokkaista katsojista. Myös Salaviinanpolttajat- elokuvan ohjannut ja käsikirjoittanut Kuosmanen oli hyvällä tuulella. ”Ihan odottava tunnelma, luulisin että tämä tulee ihmisiä naurattamaan – pettynyt olen, jos ei tule”, Kuosmanen kuvailee tunnelmiaan hetkeä ennen ensi-iltaa.

Pettyä Kuosmasen ei tarvinnut – viidenoista minuutin tarina kahdesta salaviinanpolttajasta (rooleissa Jaana Paananen ja Juha Hurme) sai täpötäyden salin raikumaan ensi-iltayleisön naurusta. Ennen Salaviinanpolttajia yleisöä nauratti jo – joskin varmasti myös liikutti – Kuosmasen edellinen mustavalkoinen mykkäelokuva, Romu-Mattila ja kaunis nainen, joka linkittyy löyhästi Kuosmasen Salaviinanpolttajiin.

Kossi

Heikki Kossi loihti foleyt Kuosmasen elokuviin yleisön silmien edessä. Kuva: Olli Riihitupa

Molempia elokuvia säesti taidolla ja pakahduttavalla tunteella Ykspihlajan Kino-Orkesteri, minkä lisäksi yleisö pääsi seuraamaan lähietäisyydeltä suomen tunnetuimman foley-artistin, Heikki Kossin, työskentelyä. ”Bändin kanssa mykkäelokuvia näkee, mutta live-foleyt on siihen vielä ekstraa. Se on taikatempun kaltainen juttu, kun äänet syntyvät siinä hetkessä”, Kuosmanen kertoo elokuvia siivittävästä äänimaailmasta.

Esityksen alettua oli helppo ymmärtää, mitä Kuosmanen tarkoitti verratessaan foley-artistin työskentelyä taikatemppuun. Kun Kossi ensimmäisen kerran havisutteli lavalla eloon elokuvan tuulessa heiluvat puut, yleisön ihastus oli käsinkosketeltavaa. Kossin työpisteessä syntyivät niin takkatulen ratina, kolikoiden kilinä kuin Romu-Mattilan – ja myöhemmin salaviinanpolttajien – kärryn surkea natina.

orkesteri2.jpg

Ykspihlajan Kino-Orkesteri loi Kuosmasen mykkäelokuviin sykähdyttävän musiikin. Kuva: Olli Riihitupa

Suomen ensimmäinen elokuva on mysteeri

Alkuperäinen elokuva sai alkunsa ideakilpailusta, joka järjestettiin vuoden 1907 keväällä. Elokuva sai ensi-iltansa saman vuoden toukokuussa. Ripeästi toteutettiin myös 110 vuotta myöhemmin Kuosmasen elokuva. Salaviinanpolttajat syntyi samalla, kun Kuosmanen vielä ahkerasti promoaa Hymyilevä mies –elokuvaansa maailmalla. Käsikirjoituksen Kuosmanen kirjoitti syksyllä ja helmikuussa kuvattiin. Aikataulu rakentui pitkälti Loud Silents –festivaalin mukaan, sillä elokuva oli festivaalin tilaama. ”Otto Kylmälä, joka tämän elokuvan myös tuotti, kysyi viime kesänä Sodankylässä, että kiinnostaisiko tällainen projekti. Totta kai se kiinnosti”, Kuosmanen totesi.

Hannu-salmi.jpg

Elokuvatutkija Hannu Salmi avasi yleisölle kadonneen alkuperäiselokuvan mysteeriä. Kuva: Olli Riihitupa

Suomen ensimmäisestä elokuvasta ei ole säilynyt ainuttakaan kopiota nykypäivään, eikä
alkuperäisestä elokuvasta ei tiedetä juuri mitään. Akatemiaprofessori, elokuvatutkija Hannu Salmi valotti mysteerisen elokuvan taustaa ennen Kuosmasen elokuvan esitystä. ”Siitä ei ole filmiruutuakaan, siitä ei ole ainoatakaan valokuvaa – kuvauksista tai elokuvasta – eikä minkään näköistä käsikirjoitusta”, Salmi kertoo. Kaikki, mitä elokuvasta tiedetään, perustuu 110 vuoden takaisiin lehti-ilmoituksiin ja tekijöiden muistikuviin.

Yhteensä 652 idean joukosta aikoinaan valikoidun Salaviinanpolttajat-elokuvan juonesta ja henkilögalleriasta tiedetään Helsingin Sanomien artikkelin ja lehti-ilmoitusten perusteella jotain. Tiedetään, että elokuvassa oli kaksi viinanpolttajaa, jotka korven kätköissä polttavat jalojuomaa. Paikalle saapuu röyhkeä junkkari, jonka kanssa pelattu korttipeli päätyy tappeluun ja poliisien saapumiseen. Mainittiin ilmoituksissa toki myös mukana ollut porsas, joka päätyi muiden hahmojen tavoin Kuosmasenkin elokuvaan.

”Tämän juonen ja henkilögallerian pohjalta me lähdettiin tätä tekemään viime syksynä ja onneksi löydettiin sekä Yleisradiosta että elokuvasäätiöstä ymmärrystä tälle aiheelle. Ohjaajan sanoissa jouduin kirjoittamaan, että minun on todella vaikea perustella tätä mitenkään sisällöllisin, syvällisin teemoin, mutta että täytyyhän tämä nyt tehdä”, Kuosmanen totesi esitellessään elokuvaa yleisölle.

Alkuperäisestä elokuvasta säilyneisiin ja toisaalta myös kadonneisiin tietoihin uuden elokuvan tekijät suhtautuivat vapautena. ”Olisi kaikin puolin kangistanut tätä prosessia, jos olisi yrittänyt liikaa imitoida jotain, mitä ei loppuviimein ole edes nähtävissä. Tämä on nyt meidän elokuvamme. Tämä on kunnianosoitus alkuperäiselle, mutta ei kannata lähteä kumartelemaan – kun lähtee tekemään jotain uutta, sitä pitää lähteä tekemään omista motiiveistaan käsin, jotta paras mahdollinen lopputulos saadaan aikaiseksi”, Kuosmanen sanoo.

Tältä Salaviinanpolttajat katsojastakin vaikuttaa: alkuperäisille raameille nyökkäävältä, mutta kuitenkin vahvasti Kuosmasen elokuvalta. Harkitut ja hauskat anakronismit – kuten viinakärryjä lumisella tiellä kitkuttavien salaviinanpolttajien ohi pyyhältävä auto – myös muistuttavat siitä, että tyylitellystä vanhanaikaisuudesta huolimatta tässä katsotaan uutta elokuvaa.

LoudSilents17_SES_37

Kiitoksena näyttelijöille ja työryhmälle oli asianmukaisesti ruusuja ja jalojuomaa. Kuva: Olli Riihitupa

 

”Hyvä, että pystyi heti pysymään liikkeessä”

Salaviinanpolttajat oli Hymyilevän miehen jälkeen Kuosmaselle tervetullut projekti. ”Tämä tulee hyvään hetkeen. Menestyneen esikoiselokuvan jälkeen paineet seuraavasta kasvavat, niin oli hyvä, että pystyi heti pysymään liikkeessä”, Kuosmanen toteaa.

Viime viikolla muun muassa Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa elokuvateattereihin saapunut Hymyilevä mies on poikinut ylistäviä arvioita paikallisissa medioissa. Yksi usein esiin nouseva kiitoksen aihe on J-P Passin upea mustavalkoinen kuvaus. Kuten muun muassa Manohla Dargis kirjoittaa New York Times –lehdessä, mustavalkoisuus toimii kuin aikakone siirtäen katsojan menneeseen, mutta että nykyään harvinainen tyyli tuntuu paradoksaalisesti tuoreelta eikä nostalgiselta (New York Times, 20.4.2017).

Kuosmanen-lahikuva

Salaviinanpolttajat-elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Juho Kuosmanen. Kuva: Olli Riihitupa

Myös sunnuntaina Tampereella nähdyt elokuvat olivat Passin tyylikkäästi 16 milliselle filmille mustavalkoisena kuvaamia. Kuosmanen ei kuitenkaan aio takertua mustavalkoisuuteen vaan sanoo, että se oli ”näitten juttujen juttu”, ja että tärkeintä on kuvata aina sillä tyylillä, mikä milloinkin on paras. ”Tässä oli aika ilmeistä, että haluttiin tehdä elokuva mustavalkoisena”, Kuosmanen toteaa Salaviinanpolttajista.

Tampereella elokuva esitettiin digitaalisesti, mutta sitä tullaan näkemään myös filmiltä. Filmi on Kuosmasen mukaan leikattu Aki Kaurismäen tuotannolle lahjoittamalla filmipöydällä. ”Tästä tehtiin myös 16-millinen kopio, samalta filmiltä leikattu kuin mille se on kuvattu. Kun se on kääntöfilmiä, niin sen voi suoraan projisoida kuvaksi kankaalle”, Kuosmanen sanoo.

Ainakin Oberhausenin toukokuisilla lyhytelokuvafestivaaleilla Saksassa elokuva on tarkoitus esittää filmiltä. Myös Saksassa päästään nauttimaan elokuvasta live-musiikin ja –äänien kera: Oberhauseniin on Kuosmasen käsityksen mukaan lähtemässä sama porukka, joka Tampereellakin elokuvia säesti. ”Tämä on live-esitys, niin se on aina tietenkin hankalampi viedä. Mutta on sitä moneen paikkaan kyselty ja muutamaan paikkaan on jo sanottu lupaavastikin”, Kuosmanen kertoo tulevista kuvioista.

Tällä hetkellä Kuosmanen aikoo keskittyä seuraavan projektin kirjoittamiseen. ”Useitakin projekteja on vireillä, mutta mikä tulee sitten tehtyä, on tietenkin monen asian summa.”

Miia Outinen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s