Teheranin tähtitaivaan alta avaruuden kynnykselle – Mazdak Nassir CPH:LAB:ssa Kööpenhaminassa

Mazdak Nassirin ohjaama High Hopes (2007) voitti Tampereen elokuvajuhlien kotimaisen kilpailun pääpalkinnon vuonna 2008 alle 30 minuutin elokuvien sarjassa.

Elokuvantekijä Mazdak Nassir lähti Kööpenhaminaan CPH:DOX-festivaalin dokumenttityöpajaan ja palasi mukanaan idea tieteiselokuvaan. Iranissa syntyneen suomalaisen suunnitelmat ylittävät muutenkin elokuvien, maiden ja planeetan rajoja.

Mazdak Nassir sanoo, ettei hänen lapsuutensa Iranissa poikennut paljoakaan länsimaisten lasten elämästä. Kesällä mummolassa hän vietti öitä ulkona ja katseli haaveillen tähtitaivasta.

”Sodan takia katselimme tähtiä usein. Teherania pommitettiin ja ulkona oli turvallisempaa kuin sisällä talossa, joka olisi sortunut osuman sattuessa. Pimennysten takia tähdet erottuivat tosi hyvin. Liikkuvat valopisteet olivat lentokoneita ja niiden ampumia raketteja. Arvuuttelimme, mihin ne osuvat”, Nassir muistelee.

Nassir syntyi vuonna 1976, muutama vuosi ennen Iranin islamilaista vallankumousta. Sota Irakia vastaan syttyi 1980, vallankumousta seuraavana vuonna. Vaikka lapsuusmuistot sodan keskellä kuulostavat hurjilta, Nassir kertoo niitä lämpimästi.

Ja Nassirin muistot leikeistä tosiaan kuulostavat hyvin samanlaisilta kuin länsimaisilla lapsilla. Pikku Mazdak leikki cowboyta ja haaveili ryhtyvänsä astronautiksi – tähtitaivaan innoittamana.

”Silloin astronautti oli yksi seikkailijan ja pioneerin rooli muiden joukossa. Halusin myös lentää. Mutta ne olivat romanttisia haaveita. Myöhemmin Turkissa unelmoin enimmäkseen koulunkäynnistä ja selviytymisestä”, Nassir toteaa.

Mutta haaveet taivaasta ja avaruudesta jäivät kytemään pitempään kuin cowboyn hommista.

Nassirin isä työskenteli keskuspankin jalokiviasiantuntijana. Siellä säilytettiin muun muassa shaahin kruunua. Niinpä hänellä oli väistämättä ollut pintapuolisia yhteyksiä shaahin hallintoon, mikä ei ollut hyväksi ajatollahin hallitsemana aikana.

Kun Mazdak Nassir oli yhdeksän, perhe pakeni sotaa ja isän uhkaavaksi käynyttä asemaa. Ensin he menivät Turkkiin, kuten syyrialaiset pakolaiset viime aikoina. Siellä Mazdak katsoi elokuvia. Vuonna 1990 Nassirit päätyivät kiintiöpakolaisina Jyväskylään.

Kymmenkunta vuotta myöhemmin Mazdak Nassir päätyi erinäisten vaiheiden jälkeen harjoittelijaksi Moon TV:lle. Siellä lapsuuden astronauttihaaveet alkoivat taas kyteä.

”Moon TV:llä näytettiin muun muassa Duudsoneita. Mietin, että eikö nuorisolle voisi tehdä jotain järkevämpää. Silloin sain idean ohjelmasta, jossa koulutettaisiin astronautteja. Mutta eihän sellaista silloin voinut Suomessa tehdä.”

”En missään nimessä ole hylännyt elokuvia. Niissä sydämeni lepää. Tämä on välietappi, jolla haluan kokeilla, olisiko toinen malli mahdollinen”, Nassir painottaa. Kuva: Milla Takala / Lehtikuva

Nassir opiskeli elokuvaa Taideteollisessa korkeakoulussa. Ensimmäisessä opiskelijalyhärissä Pako (2006) etsittiin turvaa vainolta ja toisessa High Hopes (2007) haaveiltiin lentämisestä. Ensimmäinen ammattilaislyhäri Jalil (2009) kuvasi iranilaissyntyisen teinipojan kokemusta Itä-Helsingistä.

Nassir teki myös muita alan töitä, muun muassa näytteli elokuvissa ja televisiossa. Enimmillään hänellä oli vireillä 16 eri hanketta. Vuosien jälkeen freelancer-taiteilijan kapea ja epävarma elanto alkoi rassata – varsinkin kun ensimmäinen lapsi syntyi.

Nassir kertoi kaverilleen, fyysikko Kalle Vähä-Jaakkolalle ajatuksestaan astronautti-tv-sarjasta. Vuonna 2013 he perustivat yhtiön Cohu Experience, joka kehittää Space Nation -ohjelmaa ja puhelinsovellusta.

”En missään nimessä ole hylännyt elokuvia. Niissä sydämeni lepää. Tämä on välietappi, jolla haluan kokeilla, olisiko toinen malli mahdollinen”, Nassir painottaa.

Nyt välietapissa työskentelee parikymmentä ihmistä ja se tähtää maailmanlaajuiseksi hankkeeksi.

Ensimmäiseksi on tarkoitus kehittää puhelinsovellus, jonka kautta ihmiset voivat ottaa osaa harjoitusohjelmaan, jossa he suorittavat tehtäviä. Niiden on tarkoitus valmentaa heitä astronauttikoulutukseen. Ohjelmassa käytetään sekä lihaksia että aivoja.

”Se osallistujajoukko on Space Nation, avaruuskansa”, Nassir maalailee.

Toisessa vaiheessa parhaiten pärjänneistä valitaan osallistujat tv-ohjelmaan, jossa koulutus jatkuu vielä vakavammin. Lopulta paras pääsee avaruuteen. Muut voivat osallistua puhelinsovelluksen kautta kaikkiin vaiheisiin.

”Ei Neil Armstrongkaan mennyt Kuuhun yksin. Mukana oli valtavasti väkeä. Ja ensin vietiin ihminen ilmakehän rajalle, sitten kiertoradalle. Avaruusturismi etenee samalla tavalla vaiheittain”, Nassir sanoo.

Mutta vielä kaikki ovat tukevasti Maan pinnalla. Kukaan ei pysty viemään turistia avaruuteen, mutta moni kehittelee tekniikkaa. Muun muassa miljardöörien Elon Musk ja Jeff Bezos hankkeet tunnetaan laajalti.

”Tarkkaa aikaa ei voi sanoa, mutta vuoden 2018 lopussa tai vuonna 2019 se on mahdollista. Maailmalla testataan systeemejä koko ajan”, Nassir sanoo.

Cohu Experience keräsi joukkorahoituksella yli kolme miljoonaa euroa sovelluksen kehittämiseen. Kokonaisbudjetti on kuusi miljoonaa.

Hanke on iso. Suomalainen pitkä näytelmäelokuva tehdään keskimäärin 1,4 miljoonalla. Toisaalta Aku Louhimiehen Tuntemattoman sotilaan budjetti on vähän isompi, yli seitsemän miljoonaa.

Nassir kumppaneineen on arvioinut, että sovellus tarvitsisi maailmalta nelisen miljoonaa pelaajaa kannattaakseen. Suomessa kehitetyllä Angry Birdsillä oli enimmillään yli 200 miljoonaa pelaajaa.

Space Nation ei luultavasti vetoa ihan yhtä laajoihin massayleisöihin, mutta ei määrä tunnut mahdottomaltakaan. Nassir ei vähättele tavoitteiden mittakaavaa ja vaativuutta, mutta ei kuulosta ollenkaan säikkyvänkään isoja numeroita.

Nassirin pariksi valikoitui CPH:LAB:ssa Tanskassa asuva kanadalainen filosofian tutkija Alexander Wilson (vas.), joka on erikoistunut posthumanismiin.

”Suomalaisessa elokuvatuotannossa kuusi miljoonaa on iso raha, mutta maailmalla – varsinkaan Amerikassa – ei kovinkaan iso. Suomessa pelataan liian varman päälle, koska pelätään epäonnistumista”, Nassir sanoo.

Viimeisen vuoden Nassir on reissannut hankkeen parissa ahkerasti, myös Amerikassa, ja kiinnostusta on löytynyt. Talouslehti Forbes nosti Cohu Experiencen viime vuoden lopussa kymmenen kiinnostavimman eurooppalaisen start up -hankkeen joukkoon.

Jos Space Nation on Nassirille sivupolku elokuvien tekemisestä, niin CPH:DOX-festivaali maaliskuussa oli sivupolku siitä. Kööpenhaminan festivaali on noussut Euroopan dokumenttitapahtumien kärkikastiin Amsterdamin Idfan ja Leipzigin vanaveteen.

”Köpiksen pajoissa yhdistettiin tänä vuonna elokuvantekijöitä muiden alojen ihmisiin. CPH:LAB:sta soitettiin ja pyydettiin minua mukaan. Oikeastaan minulla ei olisi ollut aikaa, mutta en osaa sanoa ei kiinnostaville jutuille.”

Nassirin pariksi valikoitui Tanskassa asuva kanadalainen filosofian tutkija Alexander Wilson, joka on erikoistunut posthumanismiin. Siinä pyritään päivittämään humanistinen ideologia 2000-luvun todellisuuskäsityksen mukaiseksi.

”Oli jännää, kun minun filosofiani on lukiopohjalla ja Wilson on tutkijatohtori. Minua kiinnostaa transhumanismi, jossa ihminen kehittyy tieteen myötä. Haluan tietää, mitkä ovat ihmisen kulttuurin peruspilarit, jotka pysyvät, vaikka maailma muuttuu”, Nassir selittää.

Muutaman päivän keskustelujen perusteella Nassir ja Wilson tulivat siihen tulokseen, että paras tapa käsitellä teemoja olisi tieteiselokuva. Nyt sellaisen käsikirjoitus on sitten tekeillä. Ei kuulosta pieneltä suomalaiselta perusleffalta sekään.

”Aina kun joku nauraa epäuskoisesti hankkeilleni, se vahvistaa päättäväisyyttäni”, Nassir sanoo hilpeästi hymyillen.

Space Nation -sovellus on tarkoitus julkaista ensi syksynä. Mutta Mazdak Nassir ei ole se voittaja, joka pääsee avaruuteen. Harmittaako työskennellä, jotta joku muu pääsee toteuttamaan lapsuudenhaaveen?

”Totta kai avaruuteen pääseminen on ikuinen haaveeni. Uskon, että se toteutuukin vielä. 10–15 vuoden päästä avaruusturismi ei ole enää harvojen juttu. Sitten minäkin menen sinne. Siihen saakka olen kansalainen Space Nationissa.”

 

Harri Römpötti

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s